Koulutuksen maksuttomuus on lisännyt yhdenvertaisuutta yhteiskunnassamme. Suomi onnistui myös 90-luvun lamassa parantamaan opiskelijoiden toimeentuloa. Maksuttomuus on nyt uhattuna ja yhdenvertaisuuden takaaminen vaatii toimia. Tarvitsemme opiskelijoille elämiseen riittävän opintotuen, työelämän muutoksissa jokaista tukevan aikuiskoulutustuen sekä korkeakouluille laadun takaavan rahoituksen.
Orpon hallitus on edistänyt lukukausimaksujen lisäämistä toisella asteella sekä korkeakouluissa. Tällainen systemaattinen maksullisen koulutuksen lisääminen täytyy pysäyttää. Koulutus tarjoaa mahdollisuuksia yksilölle ja hyödyttää koko yhteiskuntaa. On järkevää myös talouden näkökulmasta, että olemme koulutettu kansa. Orpon hallitus ei ole onnistunut nostamaan koulutustasoa puoluekentän laajasta yhtämielisyydestä huolimatta. Suomella ei ole varaa sulkea pienituloisten perheiden nuoria koulutuksen ulkopuolelle.
Opiskelijoiden toimeentulo on laskenut joka vuosi tällä hallituskaudella, ja hallitus on luvannut sen laskevan myös vuoden 2027 loppuun saakka. Tämä hidastaa opiskelijoiden valmistumista ja nostaa kynnystä hakeutua korkeakoulutuksen pariin erityisesti, jos perheellä tai itsellä ei ole varaa rahoittaa opintojen aikaista elämää. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus (KOTT) vuodelta 2024 osoitti, että opiskelijoiden tilanne on kuluttajahintojen nopeasta kasvusta johtuen kestämätön. Esimerkiksi joka viides ilmoitti toimeentulonsa niukaksi ja epävarmaksi ja samankokoinen joukko kertoi tinkineensä lääkkeiden ostosta edellisen vuoden aikana. KOTT-tutkimus ei vielä ottanut huomioon tulevia leikkauksia, ja tilanne on kriisiytynyt entisestään. Sittemmin opintorahan ostovoima on laskenut ja yleiseen asumistukeen tehtiin leikkauksia 2024, perheettömät opiskelijat tiputettiin asumistuelta selkeästi pienemmälle asumislisälle 2025 ja toimeentulotuen ehtoihin tehtiin tiukennuksia alkuvuodesta 2026. Tilannetta pahentavat myös terveydenhuollon asiakasmaksujen ja lääkkeiden omavastuiden nostot sekä muut hallituksen leikkaukset, jotka heijastuvat myös opiskelijoihin.
Kansainvälisten osaajien silmissä Suomen houkuttelevuus on jo laskenut.
Ensin lukukausimaksuissa on tehty kiristyksiä ulkomailta tuleville ja nyt valmisteilla on lakiuudistus, joka mahdollistaa avoimille yliopistoille tutkinnonanto-oikeuden myös suomen- ja ruotsinkielisiin tutkintoihin. Tämä tarkoittaisi käytännössä ohituskaistan luomista heille, joilla on rahaa: korkeakoulututkinnon voisi saada helpommin ja mahdollisesti nopeammin. Tämä tapahtuisi tietysti maksuttoman korkeakouluopetuksen kustannuksella, koska henkilökunta, tilat ja järjestelmät ovat lähtökohtaisesti samoja. Vaikka korkeakoulut saavat päättää itse tarjoavatko maksullista tutkintokoulutusta, käytännössä korkeakouluja ohjataan tähän suuntaan. Korkeakoulujen perusrahoitukseen uhataan tehdä leikkauksia, mikä lisää painetta etsiä uusia rahoituskeinoja. Samaan aikaan korkeakoulut kilpailevat keskenään, kun nuorten määrä vähenee Suomen lisäksi koko Euroopan alueella nopeutuvaan tahtiin. Kansainvälisten osaajien silmissä Suomen houkuttelevuus on jo laskenut.
Meidän kaikkien kannattaa puolustaa maksutonta koulutusta. Siihen panostaminen takaa tulevien sukupolvien menestymisen, tarjoaa nykyisille työikäisille mahdollisuuksia uudelleen kouluttautua ja syventää osaamistaan sekä parantaa pienenevän joukon kantokykyä eläkkeistä nyt ja tulevaisuudessa.
Toimet maksuttoman koulutuksen turvaamiseksi:
- Opiskelijoiden riittävä toimeentulo vaatii tasokorotuksen sekä opintorahaan että asumisen tukeen. Opintotuen lainapainotteisuudesta on päästävä eroon ja keskittyminen täysipäiväiseen opiskeluun mahdollistettava.
- Työelämän tarpeiden jatkuvasti muuttuessa tarvitsemme uudistetun aikuiskoulutustuen, joka mahdollistaa kouluttautumisen työuran aikana yksilön varallisuudesta riippumatta. Kouluttautumisen tulee aina olla mahdollisuus.
- Korkeakoulut tarvitsevat riittävän rahoituksen, jotta jokainen opiskelija saa laadukkaan opetuksen ja ohjauksen. Laadun tulee olla mittari, jolla seurataan korkeakoulujen menestymistä.
Karri Kekkonen
Kansanedustajaehdokas
