Suomen tulevaisuutta ei rakenneta vain säästämällä. Se rakennetaan kehittämällä uusia innovaatioita, luomalla työtä, vahvistamalla yrittäjyyttä ja huolehtimalla ihmisistä. Tarvitsemme kasvua, uusia työpaikkoja ja uskoa tulevaisuuteen – kaikkialla Suomessa.
Julkisen talouden tasapainottaminen on tehtävä, mutta tärkeää on myös kysyä, miten mahdollistamme talouden kasvun. Kestävä talous ei synny pelkästään vain menoja karsimalla, vaan menosopeutusten rinnalle tarvitaan myös toimia hyvinvoinnin, työn, osaamisen, investointien ja yrittäjyyden kasvun mahdollistamiseksi. Kun ihmisillä on työtä ja toimeentuloa, vahvistuvat kotitalouksien turvallisuus, ostovoima, julkisen talouden tulot ja koko yhteiskunnan hyvinvointi.
Hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen ei ole vain menoerä, vaan investointi koko Suomen tulevaisuuteen.
Ihmisten hyvinvointi on yhteiskunnan kestävän kasvun perusta. Kun ihminen voi hyvin, hänellä on paremmat mahdollisuudet tehdä työtä, oppia uutta ja osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Siksi tarvitsemme yhteiskuntaa, jossa työllisyyden ja talouskasvun rinnalla huolehditaan ihmisten jaksamisesta, terveydestä, hoitoon pääsystä ja turvallisesta arjesta. Hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen ei ole vain menoerä, vaan investointi koko Suomen tulevaisuuteen. Hyvinvointialueiden riittävä rahoitus tulee turvata. Rahoituksen tulee vastata alueiden todellista palveluntarvetta, jotta palveluita on tosiasialliset mahdollisuudet toteuttaa. Riittävästi, oikea-aikaisesti ja saavutettavasti, alueiden erityispiirteet huomioon ottaen.
Työllisyyden kasvulla luodaan elinvoimaa ja työpaikkoja
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat monen paikkakunnan elinvoiman selkäranka. Ne luovat työpaikkoja, tarjoavat palveluja ja pitävät paikallistalouden liikkeessä. Yritysten toimintaedellytyksiä on vahvistettava pitkäjänteisesti. Mikä tarkoittaa ennakoitavaa päätöksentekoa, sujuvia lupaprosesseja ja kannusteita investoida sekä palkata uusia työntekijöitä. Työllistämisen kynnystä on madallettava ja nuorille on tarjottava enemmän mahdollisuuksia päästä työelämään. Oppisopimukset, koulutuksen ja työelämän tiiviimpi yhteistyö sekä yksilöllinen työllistymisen tuki auttavat rakentamaan väyliä työelämään myös niille, joiden työttömyys on pitkittynyt. Työn on tarjottava riittävä toimeentulo ja mahdollisuus rakentaa turvallista tulevaisuutta.
Suomen kasvun on ulotuttava kaikkialle maahan, ei vain suurimpiin kasvukeskuksiin
Kasvukeskusten ulkopuolella tiedämme, kuinka merkittäviä työpaikat ja toimivat palvelut ovat paikkakuntien tulevaisuudelle. Pienet kunnat eivät tarvitse vain keinoja selviytyä, vaan mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä.
Valtion on huomioitava rahoituspäätöksissä maakuntien erilaiset erityispiirteet, vahvuudet ja tarpeet.
Tarvitsemme saavutettavia palveluita. Investointeja, toimivia tietoliikenne- ja tieverkkoyhteyksiä ja edellytyksiä yritystoiminnalle myös kasvukeskusten ulkopuolella. Olennaista yritysten ja investointien sijoittumiselle on myös riittävä energia- ja sähköverkkokapasiteetti.
Kuntien, yritysten, oppilaitosten ja työllisyysalueiden yhteistyöllä voidaan löytää uusia mahdollisuuksia työllisyyden ja elinvoiman vahvistamiseen. Valtion tulee varmistaa, että työllisyysalueille osoitettu rahoitus on riittävä ja palveluntarvetta vastaava. Alueellinen tasa-arvo ei tarkoita, että kaikkialla pitäisi olla samanlaista. Se tarkoittaa, että ihmisen asuinpaikka ei saa kohtuuttomasti rajoittaa hänen mahdollisuuksiaan työllistyä, kouluttautua, yrittää tai saada tarvitsemiaan palveluja.
Suomen suuntaa muutetaan luomalla mahdollisuuksia. Rakennetaan suomea, jossa ihminen nähdään keskiössä ja ihmisistä huolehtimalla luodaan perusta koko yhteiskunnan kasvulle. Hyvinvoiva ja kehittyvä yhteiskunta on puolustamisen arvoinen ja turvallinen meille kaikille.
Hilma Vepsäläinen
Eduskuntavaaliehdokas
