Politiikka
SDP:n Keski-Suomen poliittinen tavoiteohjelma
SDP:n Keski-Suomen piirin poliittinen tavoiteohjelma
Keski-Suomen sosialidemokraatit edistävät taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää politiikkaa maakunta- ja kuntatasolla. Piirijärjestönä haluamme antaa kaikille halukkaille mahdollisuuden vaikuttaa oman elinympäristönsä tulevaisuuteen yhteistyöllä.
Tämä ohjelma toimii pohjana Keski-Suomen sosialidemokraattisten toimijoiden poliittiselle työlle kunnissa ja maakunnallisesti. Ohjelmassa esitetään yleisiä sosialidemokraattisia tavoitteita ja esitellään välineitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yhteisten tavoitteiden lisäksi, jokaisen seutukunnan omat vahvuudet on otettava käyttöön ja panostettava voimavarat yhteistyössä niiden varaan rakentamiseen. Tässä työssä sosialidemokraatit ovat vahvasti mukana.
Elinvoimapolitiikka:
Keski-Suomi on hyvä alue yrittää ja alueen elinkeinojen kehitys on talouskasvun veturi. Keski-Suomen elinvoima nousee osaavasta ja koulutetusta työvoimasta, hyvistä tie- ja raideyhteyksistä sekä innovatiivisista yrityksistä. Tutkimus- ja tuotekehitykseen panostetaan laajasti maakunnan erityisosaamiseen nojaten. Tavoitteenamme on, että Keski-Suomen työllisyysaste nousee vähintään valtakunnalliseen keskiarvoon. Työn tekeminen on keskeinen osa aktiivista ja osallisuutta kasvattavaa elämää.
- Elinkeinopolitiikassa tuetaan maakunnan vahvuuksia ja olemassa olevia yrityksiä sekä tarjotaan mahdollisuuksia uusille yrityksille ja elinkeinonharjoittajille vahvistaa maakunnan elinvoimaa.
- Kannustamme yrittäjyyttä ja tuemme yrittämisen mahdollisuuksia.
- Kehitämme maakuntamme matkailumahdollisuuksia ja edistämme lähimatkailua.
- Työllistymistä tuetaan ja työmatkoja helpotetaan koko maakunnan alueella julkisen infran avulla, kuten tieverkon ja joukkoliikenteen kehittämisellä.
- Työskentelemme sen eteen, että Keski-Suomen kunnat ovat elinvoimaisia. Kuntien tulee olla sellaisia, että ne pystyvät tuottamaan kuntalaisten tarvitsemat palvelut.
Sosiaali- ja terveyspalvelut:
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla kaikkien keskisuomalaisten saatavilla kohtuullisen välimatkan päässä. Perustason terveyspalvelujen sekä ennalta ehkäisevän työn painopiste on pysyttävä kunnissa. Palveluita täydennetään soveltuvin osin digitaalisilla palveluilla.
Tavoitteenamme on ensisijaisesti sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy. Panostamme neuvoloihin, koulujen oppilashuoltoon, lastensuojeluun, mielenterveyspalveluihin sekä liikuntapalveluihin.
Sairaala Nova, entiseltä nimeltään Keski-Suomen keskussairaala, tarjoaa laadukasta leikkaustoimintaa ja uusi sairaala ja sen suomat edut nähdään hyötynä maakunnan väestölle tehokkuutena, jota sairaalaa perustettaessa luvattiin.
- 7 vuorokauden hoitoon pääsy
- Maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille nuorille
- Potilasmaksut minimitasolle
- Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen maakunnalliseksi toimijaksi, joka tukeutuu kunnissa tuotettaviin sosiaalipalveluihin.
- Etsivää nuorisotyötä lisätään yhteistyössä oppilaitosten ja järjestöjen kanssa
- Etsivää vanhustyötä lisätään yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa
Kestävä kehitys:
Tärkein näkökulma energiantuotannon kehittämisessä on ilmastopäästöjen vähentäminen. Keski-Suomi pyrkii hiilineutraaliksi 2035 mennessä. Tavoite saavutetaan parantamalla raideliikenteen saavutettavuutta, joukkoliikennettä, vahvemmilla hiilinieluilla sekä tiiviimmällä yhdyskuntarakenteella. Kestävä kehitys ja kestävä elintapa on osa keskisuomalaista identiteettiä tulevaisuudessa. Päätöksenteossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen hillitseminen kaikin mahdollisin tavoin.
- Konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat tuulivoimarakentamisen lisääminen maakuntakaavassa.
- Maakuntakaavan tekemisessä on kuultava kaavaa koskevaa kuntaa huolellisesti.
- Tietoliikenneinfran pitää toimia koko maakunnassa. Toimivat yhteydet lisäävät etätyömahdollisuuksia, vähentävät liikenteen päästöjä ja mahdollistavat elämisen koko maakunnassa.
Koulutus:
Koulutus on vahvuutemme. Keski-Suomi on maakunta, joka houkuttelee osaamista ja osaajia alueelle. Alueellamme on hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet kattaviin jatko-opintoihin. Pidämme kiinni ja kehitämme maakuntamme erikoisosaamista.
- Jokainen keskisuomalainen saa yhtäläiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja oman tulevaisuutensa turvaksi. Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus, jonka tulee pidemmällä aikavälillä olla maksutonta. Jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle tulee taata turvalliset ja terveet tilat ja mahdollisuuden oppia ja kouluttautua oman osaamisensa mukaan.
- Päivähoidon ja peruskoulutuksen ylikunnallista yhteistyötä lisätään. Koulujen demokratiakasvatukseen pitää panostaa.
- Jokaisella seutukunnalla on vähintään yksi elinvoimainen toisen asteen oppilaitos.
Kulttuuri ja liikunta:
Kulttuuri ja liikuntapalvelut tulee olla kaikkien asukkaiden saatavilla kohtuuhintaan. Matalan kynnyksen ja ennalta ehkäisevää työtä tukevat palvelut tulee ylläpitää julkisin varoin kunnissa. Vähävaraisille perheille, nuorille ja vanhuksille pitää olla mahdollista harrastaa kohtuuhinnalla.
- Erityisesti jokaiselle lapsella täytyy olla mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen.
- Julkisessa rakentamishankkeessa pitää varata budjettiin yksi prosentti julkiseen taiteeseen.
- Kulttuuri- ja taidekasvatusta tarvitaan yhteiskunnan rakentamiseen ja yksilön identiteetin vahvistamiseen.
Kaikkea päätöksentekoamme ohjaavat arvot ovat:
- sosiaalinen kestävyys
- taloudellinen kestävyys
- kestävä kehitys ja ekologinen kestävyys
SDP.n Keski-Suomen piirin strategia 2017-
- SDP:n Keski-Suomen piirin visio – tahtotila, millainen haluamme olla
Päämääränä on vapauden, tasa-arvon, solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden yhteiskunta. Siinä jokainen toimii kykyjensä mukaan oman ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Ympäristöstä ja jokaisesta ihmisestä pidetään huolta kestävästi.
Tämän saavuttamiseksi meidän täytyy olla Keski-Suomen keskeisin, kiinnostavin ja kannustavin kansanliike.
Tavoitteemme on, että SDP on Keski-Suomessa
- vastuullinen, maakunnan ihmisten hyvinvointia ajava ja yhteistyökykyinen tulevaisuuden tekijä, joka tunnetaan uudistuvasta ja monipuolisesta toiminnasta
- suurin puolue, jolla on maakunnassa kolme kansanedustajaa, joista yksi on ministeri
- valtakunnallinen ja maakunnallinen vahva vaikuttaja
- avoin, nuorekas, uudistusmielinen ja yhteisöllinen toimija
- keskisuomalaisten mielestä aktiivinen vaikuttaja arjessa
- Visiomme toteutuksen edellytykset
- Oman toiminnan kiinnostavuutta ja uudistumiskykyä on parannettava
- Toimintamme perustuu kohtaamisiin ja vuoropuheluun. Yhteisinä lähtökohtina tähän meillä on samat arvot ja halu vaikuttaa yhteiskuntaan.
- Toimimme verkostoissa aktiivisesti ja tavoitteellisesti.
- Kuuntelemme, vahvistamme osaamistamme ja olemme jatkuvassa yhteydessä kansalaisiin, yhteiskunnan eri toimijoihin ja asiantuntijaverkostoihin.
- Yhdistysten seutuyhteistyötä on lisättävä ja toiminta on saatava vakiintuneeksi toimintamuodoksi.
- Varmistamme tutoroinnilla tiedon siirtymisen kokeneemmalta sukupolvelta nuoremmalle polvelle.
- Käymme reilua ja avointa keskustelua.
- Olemme mukana kehittämässä ammattijärjestöjen toimintaa.
- Menemme mukaan eri järjestöjen toimintaan.
- Oma toimintamme on mahdollistettava myös kaiken ikäisten osallistumisen toimintaamme.
Mittarit, joilla näiden toteutumista seurataan:
- SDP:n saamat äänet ja prosenttiosuus annetuista äänistä vaaleissa
- Jäsenmäärä ja jäsenistön keski-ikä.
- Jäsenistön osallistumisaktiivisuus yhteisiin tapahtumiin.
- teemojemme näkyminen julkisessa keskustelussa.
- Näkyvyys mediassa
- Piirin verkkosivujen ja some-tilien käyntimäärät ja klikkaukset
- Toiminnan arvot
- Arvot ohjaavat tulevia ja nykyisiä yhteiskunnan muutoksia
- Arvot näkyvät kaikessa toiminnassamme
- Tärkeimmät arvomme ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus
- Oikeuksien ja vastuun tasapaino
- Kaikessa toiminnassa muistettava hyvinvointipalveluiden puolustaminen
- Sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys
- Poliittiset tavoitteet
- SDP:n Keski-Suomen piirin poliittiset tavoitteet yhtyvät puolueen tavoitteisiin
- SDP haluaa olla tulevaisuudessa Suomen johtava kaupunkipuolue, unohtamatta seutukuntia.
- SDP:n Keski-Suomen piiri luo luottamusta ja turvaa muutokseen. Olemme rohkeita keskustelun avaajia, emmekä pelkää vaikeitakaan kysymyksiä.
- tartumme rohkeasti uusiin ilmiöihin ja haluamme rakentaa turvallisen sillan kohti parempaa, arvoihimme pohjautuvaa tulevaisuutta.
- Teemme työtä edistyksellisen ja ratkaisukeskeisen päätöksenteon eteen.
- Olemme edelläkävijöitä.
- Tarjoamme kansalaisille toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen ja oikeudenmukaiseen kansalaisyhteiskuntaan.
- Nykytilanne
- Keski-Suomen tilanne
Keski-Suomen väestönkehitys on edelleen positiivinen, mutta merkillepantavaa on, että kaupungistuminen näkyy myös Keski-Suomessa. Jyväskylän väestönkasvu on muita kuntia selvästi vilkkaampaa. Positiivista väestönkasvua on ollut myös Laukaassa, Uuraisilla ja Muuramessa. Väestön ikääntyminen maakunnassa on huolestuttavaa.
Talous on kasvussa koko Keski-Suomessa. Vahvimpana kasvun käynnistäjänä on toiminut Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen infravaikutuksineen. Työttömyysluvut on laskeneet maakunnassa huomattavasti. Maakunnan talouden kasvu on heijastunut työllisyyteen jokaisella toimialalla, vahvimmin palvelualoilla. Työpaikkojen määrän kasvu jatkuu edelleen voimakkaana kasvupaikkakunnilla.
- SDP:n Keski-Suomen piirin järjestöllinen tilanne
SDP:n valtakunnallinen tilanne heijastuu myös piirien toimintaan. Puoluetuen väheneminen kansanedustajien vähentyessä on pakottanut sekä puolueen, että piirin miettimään keinoja toiminnan ylläpitämiseen. Keski-Suomen piiri on joutunut tarkasti pohtimaan, miten piirin toiminta organisoidaan.
Puolueen jäsenmäärä on hiipunut koko maassa. Jäsenistä ikääntyy ja jäsenmaksutuotot pienenevät. Keski-Suomen piirissä on edelleen kaikissa kunnissa paikallisyhdistys tai kunnallisjärjestö, mutta osa yhdistyksistä on toiminnallisissa vaikeuksissa. Yhdistysten määrässä on tiivistämisen tarvetta.
SDP:n vaalimenestys viime vaaleissa on ollut huolestuttavaa. Kuntavaaleissa Keski-Suomessa puolue säilytti nipin napin toiseksi suurimman puolueen paikan. Keski-Suomessa suurimman huolen kuntavaaleissa aiheutti Jyväskylä, jossa SDP putosi toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja Vihreät saavuttivat ensimmäistä kertaa suurimman puolueen paikan. Muissa maakunnan suurimmissa kunnissa SDP on edelleen johtava puolue.
Haluamme toteuttaa sosialidemokraattien tavoitteiden mukaista politiikkaa Keski-Suomessa.
Piirijärjestö toimii yhteistyössä kunnissa vaikuttavien kunnallisjärjestöjen ja puolueosastojen kanssa. Piirillä on kokonaisvastuu maakunnallisesta työstä. Toimimme vaikutuskanavana Keski-Suomen liittoon, eri kuntayhtymiin ja valtion eri organisaatioihin. Oheisista linkeistä saat lisää tietoa.
—
Piirin strategia
SDP:n Keski-Suomen piirin strategia 2007-2010
1. Strategian lähtökohdat
1.1. Keski-Suomen tila
Keski-Suomen väestönkehitys on positiivinen vaikkakin se jakaantuu epätasaisesti. Maakunnan väestö keskittyy kehittyviin aluekeskuksiin; Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seuduille, sitä vastoin muualla maakunnassa väki vähenee.
Väestön ikääntyminen on huolestuttavan nopeaa erityisesti pienimmissä Keski-Suomen kunnissa.
Maakunnan kuntatalouden tila on heikko. Työttömyys, josta kuntatalouden tila merkittävästi johtuu, on Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan jälkeen suurinta, myös Jyväskylän työllisyysaste on suurten kaupunkien heikoimmasta päästä.
Jyväskylän seutukunnalle on kuitenkin syntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 15.000 uutta työpaikkaa, kun työpaikkoja on kaikkiaan vajaa 70.000. Jyväskylän seutu sijoittuu työvoiman kysynnän osalta tällä vuosituhannella kolmanneksi koko Suomessa. Työpaikkojen määrän kasvu jatkuu edelleen keskimääräistä voimakkaampana kasvupaikkakunnilla, jonne työpaikat ja väestön muutto keskittyvät lähitulevaisuudessakin. Keski-Suomen reuna-alueilla sen sijaan väestön poismuutto jatkuu, eikä työpaikkojakaan paljon synny.
Kuntien palvelurakenneuudistus on käynnistänyt tilanteen, jossa Keski-Suomen kunnissakin analysoidaan omaa tilannetta, etsitään yhteistyökumppaneita ja laaditaan strategisia suunnitelmia. Kunta- ja palvelurakennelaki edellyttää, että Jyväskylän kaupunki tekee yhdessä Jyväskylän maalaiskunnan, Korpilahden, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden ja Toivakan kanssa suunnitelman siitä, miten alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan mainitulla seudulla.
Ääneseudulla on jo tehty päätös uuden Äänekosken kaupungin käynnistämisestä, kunta muodostuu Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten kunnista. Kuntayhteistyö on positiivisesti edennyt mm. Viitasaari-Pihtiputaan kuntaparin osalta.
1.2. SDP:n järjestöllinen tila
SDP:llä on perinteinen kohtalaisen vakaa järjestökoneisto Keski-Suomessa. Piirijärjestö on tehnyt vuosisadan työtä ja toimintaa maakunnan parhaaksi. Jäseniä on lähes 4000. Kaikissa kunnissa on yhdistys, tosin osa yhdistyksistä on toiminnallisissa vaikeuksissa. Yhdistysten määrässä on vielä tiivistämisen tarvetta. Jäsentoiminnan kannalta on huomattava, että jäsenistö on aika iäkästä ja rästijäseniä ja vapaajäseniä on runsaasti. SDP on menestynyt vaaleissa varsin hyvin, mutta Keskustalla on hieman suurempi kannatus maakunnassa. SDP on johtava puolue suuremmissa kunnissa. Kunnallisten palveluiden toimialue on siirtymässä ylikunnalliseksi, mutta yhdistysten seutukunnallinen yhteistoiminta on vielä liian vähäistä.
Eläkkeensaajajärjestön merkitys on lisääntynyt. SDP:n ryhmätoiminta palkansaajajärjestöissä on uusien haasteiden edessä.
2. SDP:n Keski-Suomen piirin visio – tahtotila, millainen haluamme olla
Haluamme olla Keski-Suomen keskeisin, kiinnostavin ja kannustavin kansanliike. SDP on Keski-Suomessa:
– vastuullinen, maakunnan ihmisten hyvinvointia ajava, yhteistyökykyinen tulevaisuuden tekijä, joka tunnetaan uudistuvasta ja monipuolisesta toiminnastaan
– suurin puolue, jolla on 4 kansanedustajaa, joista yksi on ministeri.
– valtakunnallinen vaikuttaja, jolla on vahva edustus puolueen hallinnossa, työryhmissä, eduskunta- ja hallitusryhmässä
– vahva maakunnallinen vaikuttaja, jolla on johtava rooli maakunnallisessa hallinnossa, kuntayhtymissä ja kaikissa peruskunnissa.
– avoin, nuorekas, uudistusmielinen ja yhteisöllinen toimija
3. Kriittiset menestystekijät, eli missä on onnistuttava, jotta visiomme toteutuu
Toiminnan kiinnostavuutta ja uudistumiskykyä on parannettava.
Yhdistysten seutuyhteistyö on saatava vakiintuneeksi toimintamuodoksi.
Tutorointi ja tiedon siirto kokeneemmalta sukupolvelta nuoremmalle polvelle on varmistettava. Ilmeen ja viestinnän koskettavuus tavallisiin ihmisiin on erilainen maakunnan eri osissa, keskuksissa ja maaseudulla. Viestimme selkokielellä. Käymme reilua ja avointa keskustelua.
Innostusta asettua ehdokkaaksi kaikkiin vaaleihin on rohkaistava. Ehdokkaaksi asettuminen sitouttaa jäseniä ja kannattajia poliittiseen toimintaan. Eduskuntavaaliehdokas asetetaan jokaiselta seutukunnalta.
Toiminnan ja vaalityön rahoitus on saatava kohtuulliselle tasolle myös pienissä yhdistyksissä. Varainhankintaan on kehitettävä uusia muotoja. Järjestöjen taloudellisessa toiminnassa edellytetään yhteisvastuullisuutta.
Tukiryhmätyö monipuolistuu ja motivoi osallistumaan erilaisiin toimintoihin.
Yhteistyökumppanit on haravoitava tarkkaan: urheilu, eläkkeensaajat, ay-väki, nuoret jne.
Palkansaajajärjestöjen ryhmätoimintaa elvytetään.
On mentävä rohkeasti mukaan myös ei- perinteisiin työväestön järjestöihin ja toimintaan.
Jäsenhankinta on avointa. Jäsenrekrytoinnin jälkeen tarvitaan mielenkiintoista toimintaa jäsenille. Aktiivijäsenet voivat toimia uusien jäsenien ”kummeina, tukihenkilöinä”.
Omien toimitilojen, työväentalojen ja kerhohuoneiden arvo on merkittävä jäsentoiminnassa.
Toiminta mahdollistaa myös perheiden osallistumisen siihen.
Toimintaa arvioidaan säännöllisesti.
4. Toiminnan arvot
* vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus
* oikeuksien ja vastuun tasapaino
* hyvinvointipalveluiden puolustaminen
5. Poliittiset tavoitteet
5.1. Työllisyys luo hyvinvointia
Keski-Suomen hyvinvointia luodaan keskisuomalaisten TYÖLLÄ. Sosialidemokraattien tavoitteena onkin Keski-Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen, ja ne taataan parhaiten taloudellisella kasvulla, elinkeinotoiminnan kehityksellä sekä työllisyyden parantamisella. Hyvä työllisyys on parasta politiikkaa köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Työllä luodaan edellytykset, joilla myös kaikkein heikoimmissa asemassa olevista voidaan huolehtia.
Parasta työllisyyden hoitoa ovat yritystoiminnan menestys ja yhteistyö maakunnan kaikkien osapuolien kesken.
Keski-Suomessa on osaamiseen ja innovaatioihin rakentuvaa kilpailukykyä. Myös Keski-Suomen luonnonvarojen hyödyntäminen kestävästi ja moniarvoisesti, niin sosiaaliset, ekologiset kuin taloudellisetkin näkökohdat huomioiden on tärkeää ja niitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa vielä monipuolisemmin ja runsaammin.
Tulevina vuosina maakuntaa uhkaa samaan aikaan edelleen jatkuva työttömyys ja toisaalta työvoiman puute. Työttömyyden hoidoksi, jota esiintyy eniten matalilla koulutusasteilla, tulee luoda vahva, paikallisessa työelämässä kiinni oleva oppimispaikkojen verkosto. Tämä mahdollistaa elinikäisen opinpolun ja taitojen kehittämisen. Lisäksi aikuiskoulutuksella tulee tukea työyhteisöjen kykyä uudistua. Lääke työvoimapulaan on koulutuksen lisäksi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, turvalliset työsuhteet ja kilpailukyinen palkkaus. Myös epätyypillisten työsuhteiden käyttöä on vähennettävä ja pätkätöitä muutettava pysyviksi työsuhteiksi. Julkisen vallan on näytettävä tässä esimerkkiä.
5.2. Aktiivinen elinkeinopolitiikka
Aktiivisella elinkeinopolitiikalla voidaan vahvistaa Keski-Suomen yritystoiminnan edellytyksiä, investointeja ja uusien yritysten syntymistä maakuntaan.
Keski-Suomi on vahva metsä- ja metalliteollisuuden maakunta. Näiden vahvojen toimialojen elinvoimaisuutta tulee tukea, mutta samalla tulee etsiä uusia ja kasvavia teollisuuden aloja ja hyödyntää niitä, kuten esimerkiksi bioenergiaa, nanotekniikkaa jne. Koska biopolttoaineiden käyttöä ja ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja ja muutakin ympäristöystävällistä energiankäyttöä lisätään tulevina vuosina, on uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa kehittämistä tuettava tutkimus- ja kehityspanoksilla ja investointituilla.
Keski-Suomen pinta-alasta lähes 20 % on vettä, mikä tarjoaa monipuolisen ympäristön niin vapaa-ajan viettoon kuin matkailuyritystoimintaankin. Tavoitteenamme on turvata luonnonvarojen kestävä, moniarvoinen käyttö ja riittävyys. Sisällytämme ympäristövastuullisuuden osaksi arkielämää ja keskisuomalaisuutta. Puhdas luonto ja hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat tärkeitä maakunnan vetovoimatekijöitä sekä asumiseen että yritysten sijoittumiseen. Vesistöjen puhdistuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen luovat pohjaa matkailun kehittymiselle. Tämän lisäksi ympäristöpanostukset tukevat kotimaisten elintarvikkeiden arvostusta ja niiden käyttöä sekä viennin kehittämistä.
Keski-Suomen alueellista osaamista ja resurssien rakentamista tulee edelleenkin vahvistaa seudullisten kehitysyhtiöiden myötävaikutuksella.
5.3. Kunta- ja palvelurakenne toimivaksi
Keski-Suomen kunta- ja palvelurakenteen on seurattava kehityksen haasteita. Väestö keskittyy Keski-Suomessakin suurempiin kuntiin, varsinkin pienemmissä kunnissa väki vähenee ja vanhenee vauhdilla. Tämä johtaa palveluiden heikkenemiseen useissa kunnissa, mikäli kehitykseen ei puututa lähivuosina. Hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi kuntarakenteesta on käytävä perusteellinen keskustelu ja arvioitava kuntayhteistyön tuloksia. Kuntien yhdistymistä tai entistä laajempaa ja syvällisempää yhteistyötä on edistettävä palvelujen ja niiden tekijöiden saamiseksi. Kilpailu osaavasta työvoimasta on ulotettava naapuria laajemmalle areenalle. Palvelujen saantia yli kuntarajojen tulee edistää. Neuvotteluvoima suhteessa yksityisiin palveluntuottajiin tarvitsee myös vahvaa kuntarakennetta.
5.4. Nopeat liikenneyhteydet
Liikenteen solmukohtana Keski-Suomelle ovat liikenne- ja yhteysverkot erittäin merkittäviä niin turvallisen liikkumisen kuin elinkeinoelämänkin toimintaedellytyksien turvaamiseksi. Päätieverkot on saatava pikaisesti turvallisemmalle tasolle raskaan rekkaliikenteen kulkea. Myös ratayhteydet on saatava toimimaan. Jyväskylän lentoasemasta on kehitettävä kotimaan rahtiliikenteen kasvava keskus. Nelostie Lusista Kanavuoreen saadaan kuntoon tehdyin päätöksin ja sen jälkeen on päästävä nelostien korjaamiseen Kirristä Hirvaskankaalle.
Kevyen liikenteen väylät on todettu paljon käytetyiksi ja liikkumista edistämiksi järjestelyiksi. Sitä verkostoa tulee jatkaa, niin että omaehtoista liikkumista tuetaan niin vapaa-ajalla kuin työmatkoillakin.
Laajakaistayhteydet laahaavat vielä joltain osin jäljessä eurooppalaisesta tasosta, samoin langattomat yhteydet. Kuntien tulee painostaa niiden saamiseksi Keski-Suomen maaseudullekin.
5.5. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin
Sosialidemokraattien aloitteesta käynnistettiin maassamme kansanterveyshanke, jota on laajennettu koskemaan myös sosiaalipalveluita. Se on merkittävä hanke, joka toteutuessaan turvaa keskisuoma-laistenkin sosiaaliset ja terveydenhoidolliset perusoikeudet.
Kuitenkin Keski- Suomen kuntien rajalliset taloudelliset resurssit edellyttävät, että valtakunnallisesti haetaan ratkaisuja kustannusten tasapainottamiseksi kuntien ja valtion kesken. Tämä tarkoittaa erityisen kalliiden hoitojen ja eräiden potilasryhmien kustannusten siirtämistä valtion hoidettaviksi.
Vaikka Keski- Suomessa on laadultaan korkeat ja kustannuksiltaan maan keskitason alapuolella olevat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, maakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen hallitsemiseksi on kehitettävä ja keskitettävä palveluverkostoa sekä otettava käyttöön uudenlaisia yhteistyön ja palveluiden tuottamisen malleja. Keskisuomalaisilla on oltava iästä, sosiaalisesta asemasta, sukupuolesta ja asuinpaikasta riippumatta oikeus tasavertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vaikka palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin ja vain vähäisessä määrin palvelumaksuilla, niin maksut eivät saa estää palvelujen käyttöä pienituloisilta.
Keski-Suomessakin on terveyseroja eri väestö- ja sosiaaliryhmien välillä joita on kavennettava. Hyvä ja turvallinen yhteiskunta luo edellytykset sille, että ihmiset voivat ottaa enemmän vastuuta itsestään, läheisistään ja kanssaihmisistään. Keskisuomalaisten toimintakykyä ja elämänhallinnan mahdollisuuksia on parannettava ennaltaehkäisevällä terveystyöllä lapsuudesta vanhuuteen saakka.
Suomen ikärakenteen muuttuessa, vanhusväestön lisääntyessä suhteessa työssäkäyviin, on vanhusten hyvinvointiin, terveydenhuoltopalveluihin ja viriketoimintaan kiinnitettävä erityistä huomiota.
5.6. Koulutus Keski-Suomen vahvuutena
Suomalaisen tasa-arvon keskeinen perusta on laadukas, maksuton opintie esikoulusta aina akateemiseen tutkintoon asti. Elinikäisen oppimisen perusteet luodaan lapsena, siksi kouluhyvinvointiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Kasvatusvastuu on vanhemmilla, mutta koulu tukee hyvää kasvua läpi koko koulutusjärjestelmän.
Erilaiset oppijat ja monikulttuuriset oppilaat ovat tuoneet uusia haasteita koulumaailmaan. Koulupäivän rakenteen uusimista voidaan kokeilla yhtenä mahdollisuutena lisätä kouluhyvinvointia. Turvallinen, laadukas ja virikkeellinen koulupäivä voisi sisältää myös lepohetkiä ja harrastuksia. Eheytetty koulupäivä voisi olla yksi mahdollisuus perheiden, koululaisten ja koulujen henkilökunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä edellyttäisi opettajien palkkausjärjestelmän uudistusta vastaamaan tehtyä työmäärää.
Oppilashuolto ja erityisopetus ovat sijoituksia tulevaisuuteen. Heikoimmista huolehtiminen, varhainen puuttuminen ja yksilöllinen tuki koko ikäluokalle tuottaa parhaita tuloksia. Perusopetuksen resurssit on turvattava valtakunnallisilla päätöksillä. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat voimavarat on käytettävä koulutuksen kehittämiseen, laadun parantamiseen ja opetusryhmien pienentämiseen.
Noste-ohjelmaa on jatkettava. Keski-Suomessakin on paljon aikuisia, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta lainkaan. Työllisyyden parantamiseksi on räätälöityä opetusta ja näyttötutkintoja kehitettävä ja niiden saavutettavuutta parannettava. Ammatillinen aikuiskoulutus on saatava kattavaksi koko maakunnan alueelle. Osaamisen parantamista edistävillä toimilla voidaan lisätä palkansaajien muutosturvallisuutta. Työelämässä olevien koulutusmahdollisuuksia on pystyttävä laajentamaan. Työmarkkinaosapuolten, niin työntekijöiden kuin työnantajien sekä koulutuksen järjestäjien yhteistyötä on parannettava. Vain näin pärjäämme yhä kovenevassa globaalissa kilpailussa.
Toisen asteen koulutuksen yhteistyötä on syvennettävä. Oppilaiden valinnanvapauden lisäämiseksi ja laadukkaan opetuksen turvaamiseksi on lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä lisättävä yhteisen koulutuksen järjestäjän toimesta. Näin saadaan nykyisillä resursseilla parempia tuloksia aikaan, parannetaan opiskelijoiden työllistymistä ja turvataan suurten ikäluokkien siirtyessä ansaitulle eläkkeelle monipuolisia osaajia kehittämään maakuntamme hyvinvointia. Yhteistyö turvaa myös seudullisesti kattavan oppilaitosverkoston. Opintososiaalisia etuuksia on nostettava, jotta opintoaikoja voidaan lyhentää.
Keski-Suomen oppilaitokset ovat maamme vetovoimaisimpia. Valitettavasti ne eivät voi vastaanottaa kaikkia halukkaita opiskelijoita. Varsinkin peruskoulun päättäneitä uhkaa ilman opiskelupaikkaa jääminen. Tähän kehitykseen on puututtava ylimääräisiä opiskelupaikkoja luomalla ja avointa toisen asteen koulutusta lisäämällä. Mahdollisuudet ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen on käytettävä hyväksi.
Vapaan sivistystyön tehtävä on vahvistaa sekä kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa sekä kansalaisten mahdollisuuksia kehittyä vastuullisina yksilöinä yhteisössään. Maakunnan kansalais- ja työväenopistojen toiminta on turvattava. Samoin sivistysjärjestöillä ja monilla kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä tehtävä kansalaisten aktivoimisessa osallistua sekä yhteiskunnan kulttuuriseen, sosiaaliseen ja poliittiseen toimintaan että vaikutta omaan elämäänsä ja ympäristöönsä koskevaan päätöksentekoon.
Keski-Suomessa on kattavat opiskelumahdollisuudet. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun keskinäisestä kilpailusta on päästävä aitoon yhteistyöhön. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksia on parannettava ja niiden tehokkuutta lisättävä. Erilaisia kannustusjärjestelmiä innovaatioiden tuotteistamiseksi ja kaupallistamiseksi tarvitaan.
Keski-Suomen sosialidemokraattien eduskuntavaaliehdokkaat sitoutuvat tasa-arvoisen opetuksen turvaamiseen myös tulevalla vaalikaudella.
5.7. Kulttuuri ja vapaa-aika vetovoimana
Eräs Keski-Suomen vetovoimaisuuden lähteitä kauniin luonnon lisäksi ovat hyvät mahdollisuudet viettää vapaa-aikaa monipuolisesti. Väestön ikääntyminen ja vapaa-ajan lisääntyminen edellyttävät kulttuuri- liikunta- ja muiden vapaa-ajanpalveluiden laajentamista edelleen.
Kulttuuripalvelujen saatavuus on turvattava. Kulttuuri ja taide ovat ihmiselle keinoja saada elämyksiä, työllistyä, viettää mielekästä vapaa-aikaa ja kehittyä yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Kulttuurin tehtävä on herättää ajatuksia. Parhaimmillaan kulttuurielämykset auttavat ymmärtämään erilaisuutta yhteiskunnassa sekä lisäävät suvaitsevaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Kirjastoja tulee kehittää asukkaita palvelevana sivistys- ja kulttuuripalveluna, joka vaikuttaa merkittävästi oppimiseen, opetukseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen, ja jossa tarjotaan mahdollisuudet modernin tietotekniikan ja internetin hyödyntämiseen niille, joilla siihen ei muutoin ole mahdollisuutta. Kirjastopalvelujen kehittämisessä tulee hyödyntää myös kuntien välisen yhteistyön mahdollisuudet Jyväskylän seutukirjaston tapaan.
Lasten- ja nuortenkulttuuri vaikuttaa yksilön ja yhteisön hyvinvointiin, luovuuteen ja kekseliäisyyteen. Se tukee myös koteja, päivähoitoa ja kouluja kasvatustehtävässä, lapsuuden vaalimisessa ja tasapainoisten, terveen itsetuntoisten ihmisten kasvattamisessa.
Kulttuurialan koulutuksen sisältöä tulee kehittää ja opiskelupaikkojen määriä tarkastella myös työelämän tarjoamien mahdollisuuksien ja vaatimusten lähtökohdista.
Suomalaiset tarvitsevat lisää liikuntaa, sillä he liikkuvat kaikissa ikäryhmissä liian vähän. Työikäisen väestön osalta Suomea uhkaavat monet liikunnan puutteesta johtuvat kansantaudit. Aikuisiän diabetes, liikalihavuus, osteoporoosi eli luukato, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit ovat tärkeimpiä esimerkkejä sairauksista, joiden ehkäisyssä ja hoidossa
liikunnalla on erittäin tärkeä merkitys. Myös mielenterveysongelmia voidaan monella tavalla ehkäistä ja hoitaa lisäämällä liikuntaa.
Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja myös vanhusväestön toimintakyvyn säilyttämisessä liikunnalla on ratkaiseva kansanterveydellinen merkitys, kuten myös vammaisten ja muiden erityisryhmien liikunnalla.
5.8. Elinvoimainen maaseutu
Keski-Suomi on ympäristöltään hyvin maaseutumainen. Virkeä maaseutu kaupunkien ympärillä on myös eräs maakunnan vetovoimasuutta lisääviä tekijöitä. Kaikenlainen pienyrittäjyyden kannustaminen ja tukeminen on merkittävässä asemassa pidettäessä maaseutua elinkelpoisena.
Sosialidemokraattien tavoitteena on maaseudun elinvoiman turvaaminen. Tämä vaatii elinkeinoelämän johdonmukaista kehittämistä luomaan monipuolisia ansainta- ja elinkeinomahdollisuuksia maaseudulla asuvalle ja sinne muuttavalle väestölle. Maaseudun hyvinvoinnin keskeisin perusedellytyksenä on toimiva maa- ja metsätalous. Näiden elinkeinojen lisäksi tarvitaan palvelutoimintaa, matkailua, julkisia palveluita ja kasvavassa määrin osaamispohjaista yritystoimintaa.
On epätodennäköistä, että maaseudun jo kadonneet työpaikat ovat luotavissa uudelleen, siksi maaseudun elinkeinoelämän kehittämisessä on kysymys uuden luomisesta. Merkittävä osa uusista luoduista työpaikoista tarvitaan korvaamaan poistuvia, ja siksi kehittämishaasteet ovat suuria.
Työpaikkojen lisäksi maaseutu tarjoaa houkuttelevan asuinpaikan suurissa kaupungeissa ja aluekeskuksissa työssäkäyville ja työvoiman ulkopuolella oleville, esimerkiksi eläkeläisille. Maaseutu tarjoaa myös lapsille ja nuorille hyvän sekä turvallisen elin- ja kasvuympäristön. Yhä tärkeämpää maaseudun elinvoiman kannalta ovat sen tarjoamat mahdollisuudet vapaa-ajan asumisen suhteen. Näiden voimavarojen kehittämisessä on tärkeää nähdä maaseudun luonnollinen paikka alueiden työnjaossa ja vuorovaikutuksessa suhteessa kaupunkiseutuihin.
Suomen viljelty pinta-ala ja maataloustuotanto ovat kehittyneet suotuisasti EU-jäsenyyden aikana. Maa- ja metsätalouden työvoima ja aktiivitilojen lukumäärä on kuitenkin jatkanut vähentymistään ja maitotilojen määrä on laskenut vuoden 1995 jälkeen 45 %. Kyseessä on keskeisesti Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomen maatalouden perustuotanto.
Maatalouden tuottavuus- ja työllisyyskehitystä tukevat tällä hetkellä merkittävästi voimistuneet investoinnit. Maatalouden tuotantorakennetta on vahvistettava nimenomaan työvaltaista maataloutta ja nuorien tuottajien toimintaedellytyksiä tukevin toimin.
Metsäsektorilla on keskeinen merkitys Keski-Suomen taloudelle. Kokonaisuudessaan metsä työllistää jopa 10 prosenttia maakunnan työllisistä. Metsäpolitiikan tavoitteena on teollisen raakapuun turvaaminen, metsän moninaiskäytön kehittäminen ja metsään perustuvan tuotantoketjun työllistävyyden kehittäminen.
Huolimatta metsäteollisuuden laajentuneesta tuotannosta jää edelleen merkittävä osa vuotuisesta kasvusta hyödyntämättä. Vaihtotaseen ja alueellisen työllisyyden kannalta on perusteltua pyrkiä metsän kasvun lisäämiseen ja nykyistä kilpailukykyisempään puun korjuuseen, metsän kestokykyä kuitenkaan vaarantamatta.