Lapsivakuutusten yleistyminen on lisännyt hoitosuosituksista ja tieteellisestä näytöstä poikkeavien toimenpiteiden määrää rajusti. Vakuutusten yleisyydestä ei ole saatavilla tarkkoja lukuja, mutta viitisen vuotta sitten noin kahdella kolmasosalla lapsista on ollut sairauskuluvakuutus. Vakuutukset olisivat useimmille vanhemmille lopulta tarpeettomia: Julkinen terveydenhuolto toimii maineestaan huolimatta pääosin hyvin ja etenkin lapset pääsevät hoitoon oikea-aikaisesti.
Yksityislääkärillä käymisessä on perheelle etuja: voidaan valita vastaanotolle perheelle parhaiten sopiva ajankohta ja voidaan valita aiemmin lasta hoitanut lääkäri. Yksityiset terveysasemat ovat usein kiireettömämpiä ja on jopa osoittautunut mahdolliseksi perustaa lapsiin erikoistuneita asemia. Kaikki edut, joita yksityislääkärin käytöstä on lapselle, eivät ole kuitenkaan yksiselitteisiä.
Esimerkiksi se, että lapsi voidaan viedä suoraan erikoislääkärin vastaanotolle, ei välttämättä tuota terveyshyötyä, vaan voi johtaa ylihoitamiseen ja ylidiagnostiikkaan: Vaikka erikoislääkäri saattaa epäillä herkästi oman erikoisalansa harvinaisiakin sairauksia, valtaosalla perusterveistä lääkäriin tulevista lapsista kyse on tavanomaisesta äkillisestä sairastumisesta, jonka soisi olevan jokaisen lääkärin osaamisen keskiössä!
Lääkärit ja hoitajat, jotka tarjoavat pikavoittoja, tuntuvat paremmilta kuin ne, jotka esittävät tosiasioita.
Vapaus valita hoitava lääkäri tuntuu monesta houkuttelevalta ajatukselta. On kuitenkin niin, että potilas itse tai hänen vanhempansa ei useinkaan ole paras arvioimaan sitä, onko hänen saamansa hoito laadukasta. Niinpä lääkärin valinnassa korostuvat muut kuin asiantuntijuuteen liittyvät asiat – vuorovaikutustaidot, henkilökemiat ja valitettavasti myös se, saako potilas haluamansa vastaanotolta. Meillä ihmisillä on taipumus haluta helppoja ratkaisuja, nopeita parannuskeinoja, kun taas erittäin usein sairauden kulkuun ei voida vaikuttaa hoitovalikoimalla. Lääkärit ja hoitajat, jotka tarjoavat pikavoittoja, tuntuvat paremmilta kuin ne, jotka esittävät tosiasioita.
Niinpä lapsivakuutukset altistavat myös humpuukihoidoille: hoidoille, jotka eivät ole tieteelliseen näyttöön perustuvia ja joiden perustelut eivät kestä lähempää tarkastelua. Sellaisiin lukeutuvat viime vuosien muoti-ilmiöt refluksilääkitykset, kieli- ja huulijännekireydet, primitiivirefleksien sammutushoidot ja vauvojen osteopatia. Oikea hoito on usein tylsää: Monet vaivat kuuluvat ikäkausien kehitykseen ja ohittuvat kasvun myötä. Tämän sanominen maksavalle asiakkaalle vaatii rohkeutta.
Johannes Routila
Kirjoittaja on hyvinvointialueen varavaltuutettu (sd.) ja korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti.
