Viime viikkoina on keskusteltu jälleen vilkkaasti sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen muuttamisesta. Tuttavallisempi nimi hankkeelle on sote-uudistus. Monet keskustelijat ovat esittäneet, että nyt kunnissa lausuntokierroksella ollut malli on puutteellinen ja osa on jopa esittänyt, että asiassa tarvitaan aikalisä.
Kun olen saanut toimia peruspalveluministerin tehtävässä, olen tullut vakuuttuneeksi, että tarvitsemme sote-uudistuksen ja pian. Syitä on monia, mutta ehkä tärkein on se, että vaikka osassa maata palvelut pelaavat, on liian monessa paikassa isoja ongelmia. Liian usein ihminen ei saa apua ongelmiinsa ajoissa. Liian usein ihminen joutuu pompoteltavaksi luukulta toiselle ja asiat pitkittyessään myös mutkistuvat. Painopistettä on saatava korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn. Jotta saamme palveluketjut kuntoon, palvelurakenne on uudistettava. Sote-uudistus on siis väline parempiin palveluihin.
Suomessa on tunnistettu sote-uudistuksen tarve hyvin pitkään. Ratkaisut ovat antaneet odottaa itseään. Nyt vihdoin on päästy kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöllä yhteiseen näkemykseen. Kun olen saanut kiertää ministerinä pitkin Suomea, viesti on selkeä: tehkää jo päätöksiä, kukaan ei jaksa tätä edistämisen kehittämistä. Niinpä mikään aikalisä ei tipauta taivaasta sellaista mallia, jolle kaikki hurraisivat.
Nyt esitetty malli ei siis ole täydellinen. Sitä voi kritisoida monesta näkökulmasta. Viime viikkoina liikkeellä ovat olleet yksityiset palveluntuottajat ja osittain myös kunnat. Parlamentaarisessa ohjausryhmässä pyrimme ottamaan mahdollisuuksien mukaan esitettyjä huolia esiin jatkotyössämme ja löytämään niihin ratkaisuja. Kannattaa muistaa, että monet sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat tukeneet nyt esitettyä viiden sote-alueen mallia, jolla vähennetään palveluiden järjestämisestä vastuussa olevia tahoja merkittävästi. Näin saadaan palveluihin tasa-arvoa ja osaamista sinne, mistä se vielä uupuu.
Selvää on kuitenkin se, että palvelurakenteen uudistaminen on prosessi, joka ei tule valmiiksi pelkällä sote-järjestämislailla. Tarvitaan paljon muutoksia työtapoihin, johtamiseen ja rahoitukseen. Yhtä selvää on myös se, että jollemme nyt uskalla tehdä muutoksia palvelurakenteeseen, edessä on julkisten hyvinvointipalvelujen edelleen näivettyminen. Tällaista tulevaisuutta en usko suomalaisten ihmisten toivovan.
Susanna Huovinen
peruspalveluministeri
Jaa tämä artikkeli